Perjantaina satoi, kun menin Kake kaupunkijunan kyytiin torilta.

Poroholmassa oli vastassa kaunis puinen kaariportti ja kukkia. Kaikki paikat olivat täynnä asuntoautoja, -vaunuja, telttoja ja mökitkin täynnä.

Lähdin kyytiin kasvot torille päin, että näin takaisin tullessa merelle. Tuolla kaukana vasemmalla näkyy Kiikartorni. Tornin tarina ja kuvia.

Syväraumanlahti oli täynnä paatteja, autoja ja ihmisiä.

Sadekeli ei kesällä haittaa.

Tänään istuin toiseen suuntaan ja katselin reitin toisin.

Poroholmassa olin nyt kasvot merelle päin ja näin laivoja, kun toiset jaloittelivat sen 7 minuuttia ennen lähtöä.

Ihan kuin talo olisi veneessä. Kaljaasi Marita.

On siinä köyttä suuntaan jos toiseenkin.

Tämä oli vähän kauempana. Komea ilmestys. Priki Gerda.

Juuri kun olimme lähdössä, näin ison linnun kaartavan rantaan. Zoomasin, sillä tiesin siellä pesivän harmaahaikaran.

Sitten puksuteltiin takaisin torille. Oli mukavaa kuunnella salaa turistien kommentteja kaupungistamme. Kauniiksi väittivät.